Rasittavaa sokeria & palliton potilas

Yhhyhhyh.. sokerirasitus oli ja meni, eikä kyllä ollut kovin ihana pari tuntinen heti aamusta !

Väsymys painoi jo sairaalalle mennessä, huonosti nukutun yön jälkeen ja siihen yhdistettynä

se kamala vadelman makuinen sokerilitku takasivat melko huonon olon ensimmäisen

verikokeen jälkeen.. Toisen kokeen jälkeen mun olikin pakko jäädä näyttenottohuoneeseen 

sermillä erotettuun "lepohuoneeseen" koska istuessa oli niin heikko olo. Toinen tunti menikin

huomattavasti helpommin kun sai vähän torkkua. Kolmannen kokeen jälkeen pääsikin pois

ja suuntasin porukoille samantien aamupalalle..ja johan helpotti kun sai murua rinnan alle. 

Toivottavasti on arvot kohdillaan eikä tarvitse tollaseen kokeeseen enää toisten mennä !

Aamupäivällä  oli myös edessä Denyn operaatio. Käytiin äidin kanssa viemässä se 11 aikaan

Eläinklinikka Tähteen ja siellä muru otettiin hellään huomaan. Pari tuntia tuo kastrointi

kesti ja 2 aikaan mentiin D hakemaan jo pois. Kyllä taas huomasi kuinka herkäksi tää raskaus

pistää, menin hakemaan Denyä sieltä "heräämöstä" ja kun toinen makasi siellä
taju kankaalla, kapalossa lattialla, kieli poskella niin itkuhan siinä tuli..
Mahtoi eläintenhoitaja vähän ihmetellä.

D vielä pirteänä ennen leikkausta.

...Ja tälläinen on ollut kondis sen jälkeen kun ollaan kotiin päästy. Rakas ♥

Saa nähdä kuinka kipeä wuffe on tänään kun illan mittaan droppien vaikutus lähtee laskuun. 

Edessä voi olla taas melko uneton yö kun toinen itkee kipujaan. Nyt meillä on sitten edessä 

noin kahden viikon toipuminen, ja 10-14pv pitää pelleillä tuon tyhmän kaulurin kanssa.

Jännä nähdä mitä tästä tulee. 

♥Essi

Perheeksi valmentautumista !

Tänään meillä alkoi perhevalmennus. Aika jännää. 

Tämän ensimmäisen kerran aihe ei ollut ehkä sieltä mielenkiintoisimmasta

päästä, hammashoito & liikenneturva. Puolitoista tuntia tuo setti kesti, ja

 koostui aikalailla melkoisen itsestäänselvistä asioista, mutta tuli siellä myös 

juttuja mitä ei ole välttämättä tajunnut ajatella. Kuten se että miten

odottavan äidin täytyy turvavyötä käyttää, masun alla eikä päällä jne jne.

Hammashoitoon liittyvät asiat olivat kyllä ehkä melko turhia, mutta tulipahan 

nekin kerrattua. Meidän lisäksi oli 6 muuta pariskuntaa ja vähän odotetustikkin, me taidettiin 

selkeesti olla nuorin pari. Ilmeisesti Jyväskylässäkin riittää odottavia äitejä paljon, kun noita perhevalmennuksia ei ole yhdistetty muiden asuinalueiden kanssa vaan saa
käydä ihan oman alueen neuvolassa.

Ihan kivaa kun kevään aikana on nyt sitten muutakin odotettavaa kuin  pelkät
neuvolakäynnit, ja tosiaan aiheet muuttuvat tän ekan kerran jälkeen myös paljon
 mielenkiintoisemmiksi. Perhevalmennuksen aikataulut ja aiheet menevät meillä seuraavasti;
29.4, Muuttuva elämäntilanne
6.5, Elämää vauvaperheenä
15.5, Imetys
 ?, Synnytys
Eli tuo synnytys "luento" järjestetään joka lauantai Keskussairaalalla ja sinne kannattaa mennä
rv32 jälkeen, muuten ei ole väliä eli voi mennä omien aikataulujen mukaan.

Mitenhän näissä perhevalmennuksissa on eroavaisuuksia kunnittain ?
Miten muilla odottavilla, onko samoja aiheita ja ootteko päässet jo valmennettavaksi ? ;)

Yhdistän tähän postaukseen taas mamman asukuvaa. Oon nimittäin ihan innostunut
luomaan noita kuvakollaaseja kun tajusin hakea koneelleeni Picasan.
Ja mä muuten valehtelin teille, ettei mulla oo muita mamma vaatteita kun ne
parit farkut. Onhan mulla, tuo H&M mama farkkut-tunika, tää oli vielä aika hassu
sattuma miten tän sain jo aikoja sitten. Yksi mun kaveri oli viemässä vaatteita kirpparille,
ja antoi mun plärätä vaatteet läpi ja ottaa haluamani. No tää farkku-tunika lähti
mukaan ilman että edes sovitin tai kattelin kummemmin, sitten kotona huomasin
että jaahas täähän on äitiysvaate ja ei ihan istunu päälle ilman tuota vauvamahaa..
Aika jännä juttu sillä tää mun kaveri ei myöskään ole raskaana edes ollut ja
on varmaan mua puolet pienempi, ei ois ehkä odottanut että siltä löytyy joku äippävaate.

Kynnet sai myös tänään uutta väriä ja kuvioo. Mä oon vähän tykästyny
tekee aina jotain extraa kun lakkailen kynsiä, enää ei simppeli yksi
värinen tälle neidille riitä.

Tänään saatiin taas karvakamuja kotiin, ja oikein kaksin kappalein. Deny oli torstaista asti
 lomailemassa "mummolassa" ja Peku tuli myös tänään meille pitkästä aikaahoitoon
muutamaksi päiväksi. Saa nähdä miten noiden kanssa nyt pärjätään kun Denyllä on selkeesti
 kevättä rinnassa, sillä se on taas ruvennu hyppimään muiden koirien selkään. Pitää ihan
tosissaan viedä se nyt kevään aikana pallien leikkaukseen jos se vähän rauhoittais tota
 pikku-kaveria, se kun on joka tapauksessa tässä lähiaikoina edessä tuon
laskeutumattoman toisen kiveksen takia. Reppana.

Käytiin illalla noi dogit siis vielä hakemassa, Peku napattiin eka kyytiin ja sit mentiin
mun vanhempien luo kahville ja hakemaan Deny. Mun pikkuveljet
Atte ja Veeti oli ihan innoissaan Pekusta, huvittavaa poikien mielestä
oli se ettei Daisy alias Peku näytä kuulema yhtään tyttökoiralta. No lasten
suustahan se totuus tulee.

Nyt tuli melkoisen sekainen postaus ja ehkä vähän liikaakiin asiaa,
aina ei voi olla ihan johdonmukainen ja yksinkertainen..
Mutta huomenna mä postailen teille vähän Buzzador juttuja, mikä on mullekkin
vielä aika uus juttu mihin lähin mukaan pari viikkoa sitten.

Nyt mä katon nauhalta vielä Uuden päivän ja painun unille !

Kauniita unia myös teille kaikille ihanille ♥

♥Essi

Master Bedroom

Oon niin pirun saamaton että päätin nyt tehdä niin että esittelen

meidän huushollia teille nyt huone kerrallaan.. 

Ja ensimmäisenä on vuorossa tietenkin makuuhuone, joka saatiin

pari viikkoa sitten valmiiksi.. ainakin toistaiseksi ;)

Eli ennen meiän Ikean reissua makkarissa ei ollut kuin sänky, yöpöydät, kattolamppu ja tuo suuri peili.
Melko pelkistetysti siis Niko oli tuon makkarin sisustanut mun mieleen, joten
tottakai sinne oli sit paikallaan tuo mun "naisellinen kosketus" ;)
Ikeasta meille sit tarttui mukaan tuo valkoinen Malm-lipast, lack-seinähylly, uusi
päiväpeitto ja mun vanhoihin tyynyihin uudet vaaleanpunaiset päälliset, verhot sekä matto.
Aikamoisen vaalennuksen tuo makkari koki sillä Nikolla oli ennestään myös tumma päiväpeitto
ja sellaiset kullan sävyiset verhot jotka nyt ovat löytäneet uuden paikan olohuoneesta.
Muut sisustusesineet ovatkin multa tulleet ja löysivät nyt sit oman paikkansa kun
saatin tuo lipasto ja hylly paikoilleen..
Lopputulokseen mä oon kyllä melkein enemmän kun tyytyväinen, sillä olin kyllä aika hukassa
välillä mun suunnitelmien kanssa ja päässä pyöri että minkä täytevärin keksin kun on jo
ennestään harmaata, valkeeta, kultasta ja hopeaa..
Tuo vaaleanpunainen tulikin sitten vasta Ikeassa kun kateltiin tyynynpäällisiä..
Salakavalasti sain kuin sainkin tän Nikon inhokkivärin tupattua mukaan :)
Mutta tosiaan nuo kuvat nyt on vähän mitä on, kun edelleenkin käytösttä on vaan iphonen kamera..
Ikuisuus projekti oma kamera kuntoon venyy ja venyy.. Nikolta
löytyis kyllä ihan kunnon järkkärikin kuhan se muistais sen hakea kaveriltaan
kun on ollu lainassa.. sekin tuntuu vaan aina unohtuvan..
Mut joku päivä lupaan että kuvien laatu paranee  ;)

Välillä piti Denyn kanssa päästä pötköttää.. oli niin rankkaa tuo kuvailu ;)

Viikonloppukin tossa taas kerkes välissä hurahtaa ja vaikka mitään kummallista ei puuhailtukkaan
niin tänne kuulumisten päivittely taas kummasti unohtui..
Perjantaina mä siivoilin kodin tiptop kuntoon ja otettiin vaan ihan lungisti kun Niko pääs töistä,
 perus settiä käytiin kaupassa ja tehtiin herkkuruokaa..
Lauantaina samaa rataa, iltapäivään asti hihhuloitiin yökkäreissä ja illalla käytiin
Nikon vanhemmilla kylässä, Denykin oli mukana ja voi että
Nikon äiti ja sisko ihastu siihen :)
Eilen sunnuntaina sitten mun kummitäti Mikkelistä, pari serkkua ja mummi tuli
illalla kylään kahville, oli tosi kivaa ekaa kertaa kun sai ihan kunnolla
kattaa vieraille kahvipöytää uudessa kodissa..
Pellillisen torttujakin paistoin ! NAM.
Mukava ja rentouttava viikonloppu taas takana, sen
takia tää maanantaikaan ei oo tuntunu yhtään pahalta :) 
  

 Tosiaan nyt kun Deny on ollu meillä torstaista asti, se on ollu niin ihana ja
oma itsensä mitä se ei oo ollu vielä oikeestaan ollenkaan sen jälkeen kun muutettiin Niko luo..
Eli periaatteessa juhannuksesta lähtien tää on ollu meille jo ihan koti, ja nyt vasta tuntuu että
tuo murukin on tänne kotiutunu..
Voi tosin johtua siitäkin että Nikon koira Peku ei oo ollu täällä moneen viikkoon.
Deny ja Peku ei kovin hyvin tuu juttuun, tai ei niillä mitään ongelmaa ole, mutta Peku on
kuuro minkä takia sillä on aika äkkipikaset liikkeet ja aika paljon myös Denyä isompi..
ainakin kymmenen kertaa, joten ei oo ihme että Deny vähän pelkää Pekua ja on sen
seurassa vähän stressaantunut...
Mut pääasia et tuo on nyt oma ittensä ja nauttii kotona olosta <3

Nyt on lähettävä kauppaan ja ruvettava tekemään ruokaa kun kohta
tulee muuten nälkänen mies kotia, joka on sit pian äkänen mies kun ei oo ruoka valmis..

Skarppaan tän kirjoittelun osalta ja nää monen päivän tauot on nyt tässä,
joten nähdään taas pian ! :)

Essi

  

Mr. Deny the dog

Nyt ajattelin esitellä teille mun pienen kullan murun.

Deny on 2-vuotias venäjäntoy terrieri, jonka hain Tallinnasta maman

hellään huomaan 2011 helmikuussa.

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä ja en ikinä unohda hetkeä

kun sain tuon maailman ihanimman koiranpennun syliini

ensimmäistä kertaa. <3



Deny matkalla kotiin 2011 helmikuussa

Deny on luonteeltaan hyvin vilkas ja eloisa pakkaus, se on myös hyvin utelias

ja rakastaa leikkiä ja ulkoilla.

Minua ja perhettäni kohtaan se on hyvinkin suojeleva ja näyttää kiintymyksensä.

Minulle tullessaan Deny oli jo 4kk vanha, paperit sillä oli kunnossa ja pentu aikana

otettavat rokotteet, sen enempää en oikeastaan Denyn taustoista tiedä.

Aika riskillä siis hankin Denyn sillä olisihan sieltä voinut tulla

vaikka millainen luonnevikainen "pentutehtaan" kasvatti.

Tosin olen lähes varma että jollain tavalla Denyä on kohdeltu

synnyinkodissaan kaltoin, sillä pennusta asti Deny on ollut

suhteellisen arka tietyissä tilanteissa ja alistuu esim.

hihnaan kiinni laitettaessa...

Mutta tosiaan heti kotiin päästyämme kävin Denyn kanssa perus

 terveystarkastuksessa

eläinlääkärillä jossa todettiin että Deny on miltein valioyksilö ja

mahdollisuudet näyttely menestykseenkin olisivat olleet olemassa

jos Denyn rekisteröisi kennelliittoon.

Nuo näyttely mahdollisuudet menivätkin sitten vähän myöhemmin kun

toinen kives ei Denyllä sitten laskeutunut ollenkaan ja sen tiimoilta

leikkauskin on vielä edessä.

Hyvä tuuri minulla tosiaan kävi kun täysin arpapelillä sain tuollaisen sydänten

murskaajan ihanalla luonteella ja perus terveenä.

Tällä hetkellä kuitenkin mua surettaa suuresti kun Deny

joutuu olemaan paljon mummolassa hoidossa, sillä Niko on ruvennu saamaan

allergisia oireita ja nyt ollaan molemmat jouduttu ns.

luopumaan koiristamme.

Nikollakin on ns. yhteishuoltajuus Englannin buldoggi

nartusta nimeltään "Peku" alias. Daisy.

Suunnitelmissa mulla on kyllä passittaa tuo herra allergia-

testeihin, sillä mulla on niin jäätävä ikävä tota vipeltäjää ja

se ei alkuunkaan riitä että Deny on pari päivää viikossa kotona.

Koska mahdollisuushan siinä vielä on että ne oireet ei välttämättä

johdu koirista... mutta jännä nähä miten käy :)



Deny tuli tänään taas kotiin. <3



 Mut nyt Demppa on taas kotona mihin kuuluukin,

joten me lähdetään nyt tonne ulos nauttimaan ihanasta

talvisesta ilmasta ja vedetään pitkä lenkki ! <3

Ps. Huomenna on siivouspäivä, joten kuvat kotipostukseen on myös

huomisen heiniä eli pääsen viikonlopun aikana esittelemään teille meidän kodin !

Essi