Mila 8kk

Vastahan kirjoitin 7kk-postauksen ja nyt jo täyttyi taas eilen uusi kuukausi... 

Meillä asuu nyt jo 8kuukautta vanha auringonpaiste ! ♥

2/3osaa vauvavuodesta on siis jo takana, niin haikeaa mutta samalla myös aika hienoa. Ollaan Nikon kanssa vedetty tosi hyvin mun mielestä, siihen nähden että monet parisuhteet joutuvat usein melko koville vauvavuoden aikana. Meillä ei ole ollut minkäänlaisia kriisejä Milan syntymän jälkeen, tai no ei oikeastaan ennen sitäkään. Pian tulee 2vuotta yhteiseloa täyteen ja edelleenkin ollaan säästytty pahimmilta riidoilta, asiat on selvitetty pikku kinoilla, mökötyksellä ja ennen kaikkea puhumalla avoimesti. Tosin onhan Mila suht helppo vauva joten silläkin on oma osuus meidän jaksamiseen ja hyvään fiilikseen tämän 8kuukauden aikana. Myös vanhemmiksi kasvaminen on mennyt todella kivuttomasti, varmasti johtuen siitä että äitiys ja isyys on molempien mielestä niin paras juttu elämässä ja se on tullut meille molemmille ihan luonnostaan. Jos tässä vaiheessa voi vielä puhua edes "kasvatusmetodeista" niin niidenkin suhteen ollaan menty lähes täysin samoilla linjoilla tähän asti. Toivotaan että asiat pysyvät näin ja kaikki sujuu jatkossakin näin hienosti.

Uusia liikunnallisia taitoja on viimeisen kuukauden aikana taas ilmestynyt muutamia. 7kuisena ryömittiin ja kierittiin jo mutta nyt kuvioihin on astunutut pari viikkoa sitten tasoja vasten seisomaan nouseminen, se on ihan lemppari juttu tällä hetkellä ! Pieniä matkoja Mila myös etenee tukea pitkin, eli bambin jaloilla reenataan jo kovasti askeleita. Kontata meillä ei vielä, mutta asentoa haetaan jatkuvasti ja muutamaan otteeseen on vähän liikuttukin jo kontaten mutta tekniikka ei ole vielä täysin hallussa jotta sitä jaksaisi pidemmän aikaa. Ohhoh, kyllä tää äiti on ollut viimeiset viikot sydän syrjällään kun neiti rupesi nousemaan, olisi voinut tovin vielä pysyä lattiatasossa. Aluksi meno oli todella holtitonta, Mila saattoi nostaa kädet pystyyn ja kaatua suorilta jaloilta masulleen, pää on kopsunut ja pikku mustelmiakin saatu aikaan. Mutta sehän kuuluu kasvamiseen ja ilman pikku kolhuja pienet ei opi varomaan. Pelolla jo odotellaan kävelemään lähtöä, onneksi siihen on vielä toivottavasti vähän aikaa...

Syömiset menee mallillaan, ja ruokahalua kyllä nöpösellä riittää, mistä lie perinyt ? Aikalailla kaikki on maisteltu ja nyt saakin alkaa syödä jo vähän karkeampaa ruokaa. Jospa äitikin taas innostuisi kokkailemaan suuremmalla innolla ruokaa valmiiksi pakkaseen. Milan ehdottomat herkut ovat kaura- ja riisipuuro, banaani, päärynä sekä bataatti, millekkään typy ei tosin nyrpistä nokkaansa vaan kaikki menee mitä annetaan. Sormiruokailuakin pitäisi ahkerammin harjoittaa, se vaan on vähän jäänyt ja maissinaksut, talk-murut ja kurkku ovat tällä hetkellä ainoat mitä syödään käsin. Tässäkin asiassa mun täytyisi perehtyä paremmin ja ainakin tutustua vauvan ensiapuun koska mua pelottaa niin paljon jos Mila hökäsee liian ison palan ruokaa ja siinä vaiheessa menee äipällä sormi suuhun. Oisko siellä ruudun toisella puolella hyviä vinkkejä sormiruokailuun tälläiselle arkailijalle ? 

Nukkumiseen on myös tullut uusia juttuja, sillä rytmit ovat aikaistuneet entisestään. Nykyään Miltsi painuu yöunille heti 7 jälkeen ja aamullakin tähtisimmut aukeavat poikkeuksetta samaan aikaan, joskus saatetaan vetää hirsiä jopa 8 ! Öisin herätään kerran tai kaksi vähän tissitankkaukselle mutta muuten nukutaan hyvin. Päiväunia neiti ottaa kahdet, aamulla 10-11 aikaan ja päivällä 2-3 aikaan, eli iltapäikyt ovat jäänet nyt pois.

Leikkiäkin meillä osataan, mutta tällä hetkellä mielenkiinto kohdistuu kaikkeen muuhun kuin omiin leluihin. Vahvistimen napit, sisustusjutut pöydillä, johdot, pistorasiat, tietokone ja etenkin äidin ja isin puhelimet olisi niitä parhaita leluja. Tuttua ? 

Sellainen tapaus on meidän 8kuinen Mila, niin valloittava, touhukas ja ihana tyttö ! 

Äidin ja isin kultamuru. ♥