Mila 10kuukautta

Ensimmäinen kymppi paukkui kuukausissa rikki viime lauantaina. Se tietää myös sitä että kahden kuukauden päästä on luvassa isot bileet, Miltsin 1v-synttärit. Joko saa alkaa suunnittella ja fiilistellä ? No kerrottakoon jo pikku salaisuus, tää äiti on aloittanut sen touhun jo. Kesäkuun lopussa kaiken täytyy olla täydellistä ja ikimuistoista, ekat synttärit on vain kerran elämässä.

Viimeinen kuukausi on tuonut taas liikunnan saralla uusia juttuja ja rohkeutta tulee päivä päivältä lisää. Viikko sitten neiti otti jo ensimmäiset tuettomat askeleet ja niitä otetaan silloin tällöin pari kolme kun jaksaa keskittyä kunnolla. Muuten meillä kontataan pää kolmantena jalkana ja liikutaan puita pitkin hirmuista vauhtia. Seisomaan ei vielä nousta ilman tukea mutta ei sekään ole kovin kaukana. Kyllä mulla on vahva fiilis että kesän koittaessa neiti nöpösellä on jo jalat alla ja äiti ja isi saavat olla entistäkin skarpimpana typsyn kanssa.

Ruoka maistuu Milalle vanhaan malliin todella hyvin, nirsoilua ei edelleenkään ole ilmennyt minkään ruoan kohdalla. Kaikki mitä tarjotaan uppoaa mukisematta ja hapanmaitotuotteiden maistelukin on alkanut kivasti. Imetyshommat jatkuu myös vanhaan malliin, vuorokaudessa tissitellään päivästä riippuen 4-6kertaa. Viime yönä muuten neiti ei herännyt kertaakaan syömään, aamulla 6aikaan pinniksestä kuului ensimmäisen kerran inahdus jolloin nostin Milan viereen, tissi suuhun ja nukuttiin vielä tunti. Olipa luxusta, kumpa tuollaisia öitä tulisi jatkossa lisää ! Nukkumisesta puheen ollen, yöt meillä menee tosi mukavasti niin kuin melkein aina. Päikkäreitä meillä nukutaan 1-2 kertaa päivässä tarpeen mukaan.

10kuinen pikku muru on hirmuinen höpöttäjä, sanoja ja äänteitä reenataan pitkät päivät. Jotenkin tuntuu jo nyt että ei meidän neidistä ainakaan porukan hiljaisin tapaus ole tulossa. Välillä vanhempia yritetään komentaa ihan tosissaan ja "sanoista" ja huudoista löytyy jo aimo annos päättäväisyyttä. Uusin lempijuttu on EI:n hokeminen, liekkö johtuisi siitä että Milaa joutuu jo aika paljon kieltämään ? Usein tuohon hokemiseen yhdistyy myös pään pudistaminen. Aikamoinen matkija meillä tällä hetkellä asuu.

Sosiaalisuus on melkein jopa hämmästyttävää, vieläkään meillä ei varsinaista vierastusta ole ilmennyt. Kaikkien kanssa tullaan juttuun ja uusia ihmisiä ei arkailla. Aluksi tietysti uudet ihmiset mittaillaan katseella ensin päästä varpaisiin ja vähän ollaan varuillaan, mutta jo pian ollaan ihan parasta pataa kaikkien kanssa. Se on kyllä niin ihana ominaisuus meidän tyttäressä, toivottavasti tuo säilyy myös iän myötä. Muuten luonteeltaan Mila on samanlainen aurinkoinen höpönassu kuin aikaisemminkin, omaa tahtoa ja velmumaista hassuttelua on vain tullut rutkasti lisää verrattuna viime kuukausikatsaukseen. 

Sellainen on tuo meidän pikku 10kuinen silmäterä ! ♥