perjantai 30. toukokuuta 2014

Unikoulun aloitus


Ou mai... Nyt se on aloitettu, the unikoulu ja näin ollen reilun 11kuukauden yösyöpöttelyille tehdään loppu. Saa nähdä kuinka meidän käy, monta iltaa ja yötä huudetaan ennen kuin helpottaa ? Ensimmäinen huudettu ilta on ohi, no okei ei ihan kokonainen ilta, noin tunnissa Mila viimein kovan taistelun jälkeen simahti tassuttelun avulla nyyhkien pinnikseen. Voi raasua. Niin sydäntä särkevää vapaaehtoisesti huudattaa omaa lastaan, mutta joskus se on tehtävä. Lapsi on opetettava nukahtamaan ja nukkumaan omillaan sillä muuten vielä teinityttönäkin neiti nukkuu äidin ja isin välissä.

No mutta miksi aloitamme unikoulun ? - Neuvolassa saatiin siunaus jatkaa vanhaan malliin vaikka 1-vuotiaaksi, mutta meidän aika alkaa olla nyt. Mila on jo 11kuinen mutta herää edelleen kerran yössä syömään ja meidän viereen. Alkaa olla jo aika rauhoittaa tämän perheen yöt, tekee varmasti ihan hyvää sen jokaiselle jäsenelle ja etenkin tälle äidille. Kieltämättä olen jo pari kuukautta unelmoinut kokonaisen yön nukkumisesta putkeen. Ja kyllä tuo niskahartiaseutu ja selkä huutavat hoosianna lähes vuoden imetyksestä ja kaipaavat jo normaalissa asennossa nukkumista, ilman vauvaa rinnalla. Haikeaahan se on ei siitä mihinkään pääse, yösyötöistä luopuminen on loppupeleissä varmaan mulle henkisesti vaikeampaa kuin Milalle. Tuhiseva ihanan tuoksuinen vauva vierellä on maailman parasta ! Ikävä näitä touhuja tulee varmasti jo pian.




Nyt otetaankin kaikki niksit ja vinkit avosylin vastaan, kuinka teillä on unikoulu toiminut ? Mitkä tavat olette sen toteuttamisessa kokeneet hyviksi ? Nikon kanssa tuossa juuri illalla mietimme että miten toimimme yöllä kun Mila nousee pinnasängyssä jatkuvasti seisomaan herätessään, kun hänet laskee takaisin omaan sänkyyn alkaa huuto ja olisi päästävä meidän viereen jatkamaan unia. Kuinka tuosta tavasta voidaan päästä eroon ? Pelkään pahoin että meillä ei ensi yönä nukuta kovin montaa tuntia....................Joten taidan kömpiä pehkuihin vielä kun hiljaisuus vallitsee. Pitäkää meille peukkuja !





16 kommenttia:

  1. Meillä oisi kanssa unikoulun aloitus edessä, samoista syistä kuin teilläkin. Ajattelin itekin sitä tälle vklopulle/ensi viikon alkuun, mutta neiti meni ja sairastu kuumeeseen ja ikävään yskään, joten se unikoulu saa nyt odotella typsyn tervehtymistä. Pahinta varmaan tulee mullakin olemaan se pienen itkun kuunteleminen... Jotenkin niin sydäntä särkevää, vaikka tietää että ei hänellä hätää ole kun itse on siinä vieressä.
    Tsemppiä teille unikouluun, jospa yöt rauhottus! :) Ja saan minäkin lisäkannustusta itse aloittaa unikoulun pito jahka tervehdytään :)

    VastaaPoista
  2. Peukku!! Huudatettiin n 15 kk iässä esikoista, pari iltaa siinä meni, yleensä noin 15 - 45 minuuttia, oltiin pois huoneesta, ja käytiin tasaisin väliajoin tassuttelemassa ja silittämässä , rauhoiteltiin huutoitkevää lasta. Oppi nukkumaan loistavasti. Nukkui meidän vieressä (omassa pinniksessä ja vaihtelevasti viereen tuli) 1v saakka, sitten siirryttiin omaan huoneeseen mutta istuttiin pedin vieressä kunnes nukkui ja yöllä herätessä myös, se oli sekavaa aikaa:D

    Tsemppiä , kannatan unikoulua ja tuloksista osaa olla iloinen sillä se on lapsen parhaaksi :)


    Poika on 1,5 v ja on aina nukahtanut itsekseen! Ei kaipaa tassuttelijaa vaan menee iltarutiineiden jälkeen aina itse nukkumaan:)

    VastaaPoista
  3. Oi, tsemppiä unikouluiluun! Muuta vinkkiä en osaa tähän sanoa, kuin että OLKAA JOHDONMUKAISIA! Jos homman aloitatte, niin viekää se loppuun joustamatta toteutuksessa yhtään. Raskasta on varmasti, mutta sitten, kun vauva nukkuu kokonaisia öitä, niin paremmin menee päivät niin äitillä kuin lapsellakin :)

    Meidän pitäisi kanssa aloittaa uudestaan unikoulut, lähinnä näiden aamujen takia. Äijä herää tikkana uuteen päivään klo 05, tänään KELLO 3.40!!! Ollaan miehen kanssa ihan sairaan väsyneitä. Vilppukin nousee just pinniksessä seisomaan ja huutamaan heti, kun ei palvelu pelaa (= seuraa ole tarjolla) ja jaksaa kyllä huudella vaikka kuinka kauan. Huoh... Kun saisi edes kuuteen tai seiskaan asti nukkua :/ Ensi viikolla varmaan alkaa tassuttelu meilläkin...

    VastaaPoista
  4. Mä pidin Sofille monta kuukautta tassuttelua, ei mitään apua. Tyttö heräs pariin kertaan yössä sekä nukutukset oli yhtä tappelua ja huutoa. Varmaan pari kuukautta sitten kokeilin pistäytymis unikoulua, eli tyttö laskettiin sänkyyn ja lähdettiin heti pois ja tietyn väliajoin käytiin laskemassa takaisin sänkyyn jos itki. Kolme päivää kesti ja sitten Sofi jäi nukkumaan sänkyynsä itkemättä ja alkoi nukkumaan kokonaisia öitä ( tai jos herää niin nukahtaa itsekseen ). Ensimmäinen päivä on raskain ja parina kertana tyttö tarrautui muhun niin lujaan kiinni, kun ei olisi halunnut mennä sänkyyn, mutta nykyään menee nukkumaan hyvin onnellisena :)

    VastaaPoista
  5. Meillä on unikoulua takana nyt 4 yötä ja poika on 10kk vanha. Meillähän on ihan eri tilanne, koska hän ei ole syönyt yöllä enää neljään kuukauteen mutta heräillyt yöllä johonkin niin monta kertaa, että jossain vaiheessa olen ottanut aina viereen nukkumaan. Unikoulutan siis nukkumaan omassa huoneessaan koko yön. Yöllä kun hän on heräillyt niin olen sitkeästi laittanut häntä pitkälleen omaan sänkyynsä niin kauan kuin on nukahtanut uudelleen. Yhtenä yönä siihen meni tunti mutta muina öinä vähemmän. Rankkaahan se on mutta toivottavasti palkitsee myöhemmin. kerro sitten kuinka teillä sujui. :)

    VastaaPoista
  6. Meillä tyttö teki tuota samaa, että nousi seisomaan ja itki ja halusi syliin. Meillä toimi se, että tytsy siirtyi omaan huoneeseen. Isänsä nukkui yhden yön tytön pinniksen vieressä lattialla. Hän antoi tytön seistä jä nyyhkyttää. N. 15 min itkun jälkeen laski väsyneen neidin makuulle ja siitä hän nukkui aamuun asti. Ja jatkossa yöt meni jo paremmin. Eli meillä ei tassuttelu toiminut kun tyttö nousi sinä uudelleen ylös, mutta annettiin sitten olla seisaallaan niin kauan, että oli tarpeeksi väsynyt. Myös imetyksen vähentäminen auttoi, imetän vielä aamuisin. Neiti oli tuolloin 10kk.

    VastaaPoista
  7. Mä luulen, että meillä on sama edessä. Meillä on nyt kärsitty samasta ongelmasta 8kk ja pahimmillaan herätyksiä tulee jopa 4 tai jäädään muuten vaan valvomaan keskellä yötä. Tilanne kiristää jo aika paljon vanhempien hermoja, sillä täysiä öitä ei ole nukuttu niin piiitkään aikaan. Olen vaan koittanut vältellä tuota unikoulu asiaa, sillä pikkusen huudattaminen on niin sydäntä särkevää :/

    VastaaPoista
  8. Itse ei olla ikinä jouduttu unikouluttamaan meidän tyttöä, kun on aina nukkunut omassa sängyssä ja yösyötöt jätettiin heti 6kk iässä pois. Näin tulen toimimaan seuraavankin kanssa jos mahd. pääsee niin paljon helpommalla itse myöhemmässä vaiheessa.

    Mutta tärkeintä varmaan että yöllä pysyy itse rauhallisena, koittaa tassutella ja silitellä tyttöä hänen omassa sängyssä uneen. Jos ei millään laannu niin sitten vasta syliin jossa hetki rauhoittelua.
    Voi myös tarjota mukista/pullosta vettä, niin me tehtiin muutamia kertoja.

    Vaikka yösyötöt jää pois ei se aina ikävä kyllä takaa täysiä yöunia. Pikkulapsi vaihe vaan on tuota heräilyä yms. Tulee hampaita, sairastellaan, opitaan puhumaan ja tekemään muita temppuja. Oma tahto kasvaa, siirrytään uuteen sänkyyn yms. tuntuu että aina löytyy joku syy heräilyyn tai valvottamiseen. :D edelleen meidän 2v välillä heräilee.

    Mutta tuota se on, kyllä sitten kun lapset on isompia kerkiää nukkua ;) meillä alkaa alkutalvesta uusi rumba kun kakkonen syntyy, sitä odotellessa :D josko sitten olisi meidän lapsiluku täynnä ja saisi muutamien vuosien päästä nauttia taas täysistä yöunista.

    Tsemppiä unikouluun!


    VastaaPoista
  9. ...koita lisätä iltapuuroannosta yms. 1v kun ei enää pitäisi herätä yöllä nälkään. Luultavastihan tyttö vaan herää ja pyytää päästä viereen/tissille koska siihen on tullut tapa...

    VastaaPoista
  10. Mahtavaa, että jaat täällä blogissa teidän unikoulun edistymisestä kokemuksia.
    Oma vauvani on vasta 6 viikon ikäinen, mutta mieluusti luen jo kokemuksia unikoulusta, jos itselleni tämä on myös tulevaisuudessa edessä.
    Tsemppiä teille!

    VastaaPoista
  11. Mä annoin Hugon vaa huutaa sillo, kävin aina laittamassa takasin pötkölleen pupun kainaloon, tutin suuhu ja peittelin, ja lähin huoneesta pois. Enkä sanonu sanaakaa :D ettei vaan piristy. Jos huuto oli ihan jäätävää, siis että tuntui ettei jäbä saaanu henkee ni sit tietenki otin sylii ja annoin rauhottua ja sit vaa takas sänkyy, ja tein tota nii kaua ku tarvis. mut parissa yössä meillä meni onneks ohi kuitekin :)
    Ja meillä muute ei yhtää toiminu tuo tassutus tai tuo, koska Hugo kun näki mut ni ei millää rauhottunu, huuto vaa ylty, mmutta ku lähin huoneesta pois ni rauhottu :D

    VastaaPoista
  12. Meillä on ollut aina sama tapa niissä tilanteissa kun poika herää yöllä ja nousee sängyssä seisomaan. Menemme viereen, laskemme poitsun makuulle ja sanotaan "hyvää yötä, nyt nukutaan" . Tämä on toistunut niin kauan kun tarvis on ollut. Maksimissaan kuitenkin joku kymmenen kertaa. Meillä ei ongelmana ollut yösyömisen lopetus, se loppui pojan omasta tahdosta, mutta meillä ongelma oli pojan vaatimus että täytyy olla vähintään kaksi tuttia ja nyt kun kuitenkin ikää on kohta 2v, halusimme jo edes siitä toisesta tutista luopua jotta joskus siitä viimeisestäkin (joka on siis vain nukkuessa) olisi helppo vieroittautua. Mutta tosiaan jos nyt jonkun vinkin sanon, niin toimikaa määrätietoisesti ja saman kaavan mukaan niin se.luo lapselle turvallisuutta eikä opi saamaan tahtoa läpi, jos vaikka joku yö luovuttaisitte ja nappaisitte milan väliinne nukkumaan. Ymmärsit varmasti pointin? :)
    Paljon tsemppiä unikouluun ja aurinkoista kesää!
    Iida

    VastaaPoista
  13. Me siirrettiin eilen pinnis 8kk vauvan omaan huoneeseen, huutoa kesti pari tuntia.. Tänään meni jo helpommin :) Neuvolassa sanoivat että yöllä miehen on parempi hoitaa takaisin unille, koska minulta on tullut yöllä eväät.

    VastaaPoista
  14. Poika oli 10,5kk kun jätettiin iltamaito sänkyyn antamatta, tottu siihen heti eka illasta lähtien. Viikko sen jälkeen alko nukkuun yöt kokonaan ilman syömistä yöllä. Meillä meni helposti ja oon niin tyytyväinen. Vieläkin herää yöllä kerran kitisemään mutta tutin kun saa suuhun, rauhoittuu. Tutti asiaa en jaksa murehtia vielä. Jouluna jos luovuttais pukille tuttinsa,näin Ois suunnitelmissa. Meillä eka 7kk herättiin melkeen joka yö 1-2h välein syömään/itkemään yms. Joten onneks oli helppo siirtymä vaihe kokonaisiin yöuniin, niitä oli kaivattu! Toisaalta olin tottunut jo nukkumaan lyhyet yöunet pätkissä joten kun sai nukkua 9h yössä olin monta kk ihan sekaisin :D nyt poika 1v2kk

    VastaaPoista
  15. Meillä isi hoiti unikoulun. Olinhan minä noussut 9 kk imettämään monesti yössä, joten oli aika tehdä selväksi, että bar is closed! Muutama sekava yö meni ja noudatimme tiukasti saamaamme ohjetta siitä, montako minuuttia aina "annettiin itkeä" ennen kuin isi meni rauhoittamaan.

    Selviätte varmasti!

    Riikki

    VastaaPoista
  16. tsemppiä! Meillä unikoulu hoitu sillä että yöllä maidon sijasta annettiin vettä! Ei koko pullollista mutta parit hörpyt ja tutti suuhun ja rauhottu sinne aika hyvin takas nukkumaan :) Pari yötä mentiin vedellä ja kaskummaa yöheräämiset loppu siihen! Minimies tajus ilmeisest että eihän täällä saa enää yöllä kun vettä joten turha herätä! :D Yllättävän helpolla meni meillä.

    VastaaPoista

Kiitos kun kommentoit <3